Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan, Suomen talouskasvu näyttää olevan maailman alhaisinta. Suomi sijoittui tutkimuksen mukaan sijalle 151 kasvuvauhdin mittarilla vuonna 2020. Vuosien 2008 ja 2019 välisenä aikana, vain seitsemän maan talouden kasvuvauhti oli Suomea hitaampaa.
Tässä artikkelissa pohdimme:
- Mikä on Suomen talouden nykytilanne?
- Mitä voidaan tehdä, jotta Suomi pysyy kehityksessä mukana?
- Miten tilanne vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin? Mitä toimia, jotta voidaan taata innovaatiot ja yritysten tulevaisuus, digitalisaatiot ja vakaa kasvu?
Mikä on Suomen talouden nykytilanne?
Tunnettu suomalainen taloustieteilijä Johnny Åkerholm on viime aikoina herättänyt keskustelua kertoessaan omista havainnoistaan Suomen talouskasvusta. Vasabladet.fi-lehdessä julkaistussa artikkelissa Åkerholm totesi, että Suomen viimeaikaiset liiketoiminnan investoinnit antavat melko vähän toivoa sille, että Suomen taloudellinen kehitys saavuttaisi muut maat. Kysymys kuuluu, mikä on aiheuttanut tällaisen ilmiön?
Myös Suomen valtiovarainministeriön äskettäin julkaisema raportti on kyseenalaistanut Suomen kyvyn pysyä hyvinvointivaltiona. Huolimatta maininnan aiheuttamasta vastustelusta, ministeriön huoli maan kyvystä tuottaa Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tarvitsemia resursseja on erittäin perusteltua. Nyt tärkein kysymys onkin, kuinka katkaista negatiivinen kehitys?
Johnny Åkerholmin sanoo, että “täytyy tosiasiallisesti etsiä valoilla ja lyhdyillä löytääkseen maita, joiden kehitys oli heikompaa vuosina 2008-2019.”. Åkerholm jatkaa, että “Euroopan maista vain Kreikalla ja Italialla oli heikompi talouskasvu. Globaalisti tilanne ei ole paljoakaan parempi: Suomi sijoittuu sijalle 134 verrattuna 141 muuhun maahan. Välimatkaa muihin Pohjoismaihin on jopa 10-17 prosenttia.”.
Mitä tämän kuilun poistamiseksi on sitten tehtävissä? Artikkelissa mainitaan kaksi mahdollista skenaariota.
Mitä voidaan tehdä, jotta taataan Suomen talouskasvu, kehitys ja innovaatiot?
Ratkaisuehdotuksiin kuuluu mm. työllisyysasteen parantaminen ja työn tuottavuuden kehityksen vauhdittaminen. Nämä lähestymistavat näyttävät yhtä lailla olevan myös haasteita.
Tuottavuuden kasvattaminen vaatii investointeja prosessien tehostamiseen ja resurssien siirtämiseen alueille, joilla on korkeampi mahdollisuus parannuksiin. Siitä huolimatta, suomalaisten yritysten sijoitukset ovat ainoastaan 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vertailun vuoksi, esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on lähes 20 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta.
Åkerholmin mukaan, Suomen tulee investoida tietoon perustuviin alueisiin. Kasvuero suhteessa Ruotsiin johtuu suurelta osin siitä, että ruotsalaiset ovat olleet paljon menestyvämpiä yllä mainituilla alueilla. Siksi siis tarvitaan investointeja niin tutkimukseen kuin koulutukseen.
Kuinka tilanne vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin? Millaisiin toimiin ryhtyä, jotta yritykset pysyvät innovatiivisina ja kasvavat?
Investoinnit ovat avain suomalaisten organisaatioiden menestykseen. Oikeiden digi-investointien määrittäminen on kuitenkin edelleen haastavaa.
Olemme digitalisoineet suomalaisia yrityksiä jo lähes 13 vuoden ajan. Pitkän kokemuksen ansiosta huomasimme tarpeen uudelle palvelulle, jonka avulla autamme yrityksiä löytämään oman liiketoimintansa oikeat digitalisaatiota vaativat investointikohteet. Näin syntyi Business Value Assessment -konsultointipalvelu.
Business Value Assessment -arviointi selvittää yritykselle arvokkaimmat investoinnit. Se voi keskittyä tulojen kasvattamiseen, kustannusten vähentämiseen, organisaatioiden tehokkuuden lisäämiseen tai asiakkaiden tyytyväisyyteen tarjouksista. Oikea sijoitus ei ole aina ilmeisin, ja paras tapa määrittää digitalisaatiota vaativat sijoituskohteet on käyttää kolmannen osapuolen liiketoiminnan arvon arviointiprosessia.
