Jos on yhtään perehtynyt IT-alaan, on pula ohjelmistokehittäjistä varmasti tuttu termi. Kyse on Suomen teknologiayrityksiä vaivaavasta kroonisesta koodarien puutteesta. Ongelmana on tarkkaan ottaen puute erityisosaajista: työmarkkinoilla on kyllä koodareita, mutta osaaminen ei useinkaan vastaa työtehtävien alati kehittyviä vaatimuksia.
Ongelma ei ole yksin Suomen: myös muissa pohjoismaissa painitaan saman pulman kanssa. Syyt ovat rakenteellisia.
Taustalla on useampikin ongelmakohta, joihin ei ole herätty ajoissa.
Ohjelmistokehittäjiä ei valmistu yliopistoista tarpeeksi
Suomessa noin 1100 opiskelijaa valmistuu maisteriksi tietotekniikan alalta vuosittain. Näistä kuitenkin vain noin 300 on erikoistunut ohjelmistosuunnitteluun. Kun tästä vielä vähennetään ne 1000 koodaria, jotka eläköityvät vuosittain, ei jäljelle jää suurta joukkoa.
Ongelmaa pahentaa vielä entisestään naisten räikeä aliedustus alalla. Tilastokeskuksen mukaan vain joka viides tietotekniikan opiskelija oli nainen vuoden 2016 katsauksessa. Millään muulla opiskelualalla Suomessa sukupuolien välinen ero ei ole näin suuri. IT-ala ei näin ollen ole saanut hyödynnettyä naiskoodareiden suurta potentiaalia.
Kaikista ei ole ohjelmisto-osaajiksi
Kuka tahansa voi koodata, mutta kuka tahansa ei voi olla alan huippuosaaja. Ja juuri niitä Suomessa tarvitaan. Ongelmana on nimenomaan se, että koodareita, jotka pystyvät vastaamaan vaativien työtehtävien täsmällisiin tarpeisiin, ei ole riittävästi.
Teknologia-ala on yksi nopeimmin kehittyvistä aloista. Ohjelmistokehityksessä vaaditaan jatkuvasti uusia tietoja ja taitoja teknologioiden kehittyessä eteenpäin. Kun uusia teknologioita sekä alustoja ilmestyy markkinoille ja uusia ohjelmointikieliä vakiintuu käyttöön, on koodaajan opeteltava ne pysyäkseen työtehtävien tasalla. Tämä kaikki vaatii yksilöltä kovaa omistautumista sekä henkisiä voimavaroja. Oppiminen työn ohella on jatkuva prosessi. Jatkuva opiskelu työn lomassa voi olla kuluttavaa.
Read also: Industries that grow faster amid the pandemic with the help of digitalisation
Kokeneet osaajat siirtyvät muihin tehtäviin
Jatkuva uuden oppiminen uuvuttaa. Kun joutuu palaamaan opiskeluihin yhä uudestaan ja uudestaan, alkaa moni koodari väsyä hommaan. Moni heistä onkin jossain vaiheessa uraansa vaihtanut työtehtäviä. Pitkän linjan osaajat tapaavat ajan myötä siirtymään koodin kirjoittamisesta hallinnollisiin tehtäviin hyödyntääkseen osaamistaan vähemmän kuluttavalla tavalla. Näin osaavia koodareita siis poistuu markkinoilta.
Suomessa näitä entisiä koodareita, jotka ovat siirtyneet yrittäjiksi ja yritysten johtotehtäviin, on paljon. He tuntevat alan perinpohjaisesti ja tuovat yrityksiin vankkaa asiantuntemusta. Mutta siirryttyään itse koodaamisesta pois, on yrityksille jäljellä yhä vähemmän koodareita palkattavaksi. Seinä tulee vastaan: koodareita ei riitä. Yritykset eivät pysty toteuttamaan ideoitaan osaavan työvoiman puuttuessa.
Tässä piileekin se vaara, että yritykset saattavat käyttää resurssinsa työvoiman epätoivoiseen etsimiseen sen sijaan, että keskittyisivät omaan ydinalaansa. Mitä jos seuraava Nokia tai Supercell hukkaa tilaisuutensa työvoiman puutteen vuoksi?
Mikä ratkaisuksi?
Isossa mittakaavassa ratkaisu on se, että Suomessa yksinkertaisesti koulutetaan enemmän koodareita. Mutta tämä ei tapahdu hetkessä: tavoite vaatii koulutuspoliittisia muutoksia ja koodareiden kouluttaminen ottaa vuosia. Yritykset tarvitsevat osaajia nyt, joten aikaa ei ole. Ratkaisua etsittäessä voikin kurkata muihin maihin, jotka ovat heränneet koodaripulaan aiemmin ja ovat jo askeleen tai parikin pidemmällä.
Hyvä esimerkki tästä on Puola. Kun Puolassa siirryttiin vapaisiin markkinoihin, maan yliopistot ottivat opetussuunnitelmansa kriittiseen tarkasteluun ja päivittivät tarjontansa vastaamaan markkinoiden tarpeita. Syntyi vahva pohja ohjelmistoalan koulutukselle. Tänään Puolan yliopistoista valmistuu vuosittain 15 000 IT-ammattilaista. Tästä ohjelmisto-osaajien joukosta riittää työntekijöitä myös pohjoismaiden markkinoille. Ratkaisu Suomen koodaripulaan voikin siis löytyä Suomenlahden takaa. Kovin kauas ei kuitenkaan tarvitse lähteä.
Suomen pula ohjelmistokehittäjistä jatkuu myös vuonna 2022 [Päivitys]
Suomessa pula IT -alan ammattilaisista on edelleen ajankohtainen ja paljon keskusteltu aihe. Taloussanomat julkaisi vastikään ongelmaa käsittelevän artikkelin, kertoen mitä yritykset ovat tänä päivänä valmiita tekemään houkutellakseen IT-alan osaajia töihin. Listalta löytyy muun muassa kilpailukykyinen palkkaus, erilaisia etuja kuten myös koulutusohjelmia, joihin yhä useampi yritys panostaa.
Uusien osaajien houkuttelu ja palkkaus ei ole ainoa ratkaisu jota yritykset tutkivat ja harkitsevat. Artikkelissa mainitun marraskuussa 2021 tehdyn teknologia-alan tutkimuksen mukaan, lähes 95 prosenttia yrityksistä suunnittelee rekrytoivan Suomen rajojen ulkopuolelta.
“Espeo Software on tehnyt tätä jo sen vuoden 2008 perustamisesta asti 2008 – se yhdistää suomalaisen markkinatuntemuksen Puolan parhaimpien ohjelmistokehittäjien kanssa. ”Viimeiset ennusteet osoittavat, että kysyntä ohjelmistokehittäjistä kasvaa koko ajan. On jopa arvioitu, että IT alalta Suomesta puuttuu jopa 14,000 kehittäjää. Kun vertaamme sitä Puolan tilanteeseen, jossa 15 000 ohjelmistokehittäjää valmistuu markkinoille vuodessa, voisi Suomen tarpeen kehittäjistä ratkaista nopeasti hyödyntäen Puolan resursseja.” selventää Aki Inkeroinen, Espeo Software Finlandin Managing Director.
“Espeon jatkuva ja tehokas rekrytointi keskittyy palkkaamaan vain alan parhaimmistoa Euroopasta. Vuoden 2021 aikana olemme seuloneet ja palkanneet yli 1,000 ohjelmistokehittäjän joukosta top 50 senioritason kehittäjää.” Aki kertoo ja jatkaa, “Näin voimme taata asiakkaillemme senioritason osaamista, kilpailukykyiseen hintaan. investoimme aina parhaiden kehitystapojen seurantaan ja sovelluskehittäjiemme koodi arvioidaan aina toisen sovelluskehittäjän toimesta. Tehokkaan tiimityön ansiosta, pystymme tuottamaan korkealaatuista koodia, jolle suosittelemme aina integroitua testausta.“
Vaihtoehtoinen toimintamalli
Koodaripula on todellinen ongelma joka jarruttaa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Työvoimaa etsitään kuumeisesti ja sitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Ongelmaan ollaan kuitenkin havahtumassa ja ratkaisuja on tulossa. Yliopistot ovat tehostamassa ohjelmistoalan koulutusta. Lyhyemmällä aikavälillä taas ratkaisuksi on tarjolla ulkopuolisten ohjelmistokehittäjien käyttäminen.
Ulkopuoliset koodarit pystytään ottamaan tehokkaasti osaksi ohjelmistojen suunnittelua. Yrityksen oma henkilöstö voi johtaa projektia ulkoisen tiimin kirjoittaessa koodia. Etätyöskentelyyn suunnitellut työkalut ja vuorovaikutukseen tottuneet koodarit mahdollistavat saumattoman yhteistyön. Näillä keinoilla ohjelmistojen kehittäminen onnistuu jopa sujuvammin kuin ennen, kun kaikki oli pakko tehdä yhden talon sisällä. Kun osa työvoimasta ulkoistetaan, pystyy yritys keskittymään paremmin omaan ydinalaansa ja säästymään rekrytoinnin vaikeuksilta, jotka tämän koodaripulan aikana voivat olla tuskastuttavia. Ulkoinen apu myös tuo liikkuvuutta työskentelyyn, kun projektia voidaan tarvittaessa nopeastikin laajentaa tai supistaa ilman muutoksia yrityksen omaan henkilöstöön. Katso itse, miten työskentelemme. Lataa PDF-esite tästä.
